Norjassa sähköautot yleistyvät hurjaa vauhtia – mutta miksi Norjassa onnistutaan paremmin kuin Suomessa?

15.11, 2012

Norjassa ei ole omaa autoteollisuutta eikä vahvaa sähköteknistä teollisuutta. Tästä huolimatta Norjassa halutaan edistää sähköautoilua. Norjan sähköntuotanto perustuu lähes täysin edulliseen vesivoimaan. Tänään öljyntuottajamaa Norjassa sähköautot yleistyvät hurjalla vauhdilla, ja Osloa on alettu jopa kutsua maailman sähköautojen pääkaupungiksi. Asukasmäärään suhteutettuna Oslossa on enemmän sähköautoja kuin missään muussa Euroopan pääkaupungeista. Sähköautoja Norjan teillä kulkee jo lähes 9000 kpl. Esimerkkinä myyntipiikistä on Nissan Leaf joka tuli myyntiin Norjassa noin vuosi sitten, 2011 syksyllä, ja puolessa vuodessa niitä myytiin yli 1000 kpl. Miksi Norjassa onnistutaan sähköautoilussa paremmin kuin Suomessa?

 

Päästötavoitteet

Norja on yksi maailman suurimmista fossiilisten polttoaineiden viejistä, mutta se on asettanut korkeat päästötavoitteet. Hiilidioksidipäästöjen määrää pyritään vähentämään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sähköautojen osuus tässä työssä on merkittävä sillä 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä, ja henkilöautojen osuus tästä on noin 60 %.  Vertailun vuoksi Suomessa liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 20 % ja henkilöautojen osuus tästä on noin 10 %. (Lähde: Autoalan tiedotuskeskus, tilastot 2010).

Norjan valtio on ottanut selvän strategian liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Se haluaa olla sähköisen liikenteen edellä kävijä. Tavoitteena on, että vuonna 2018 liikenteessä on 50 000 päästötöntä autoa. Suosituimmat automerkit Norjassa ovat Nissan Leaf sekä Mitsubishin i-MiEV.

Kuvan lähteet www.gronnbil.no ja www.trafi.fi

 

Norjan valtion kannustimet sähköautoilulle sekä kuluttajien asenteet

Norjassa polttoaineita ja autoja verotetaan raskaasti. Sähköautot huojennetaan sekä autoverosta että 25 % suuruisesta arvonlisäverosta. Muita valtion takaamia kannustimia sähköautoille ovat (Lähde: LVM, Sähköautojen tulevaisuus Suomessa selvitys, 2011):

  • sähköautot saavat käyttää joukkoliikennekaistoja kaupungeissa
  • sähköautoilta ei peritä pysäköintimaksuja julkisilla pysäköintipaikoilla
  • sähköautoilta ei peritä tiemaksuja tai ruuhkamaksuja
  • sähköautoilta ei peritä maksuja valtateiden lauttayhteyksiltä
  • sähköautot saavat 50 % alennuksen työsuhdeautojen verotuksessa eikä niistä peritä tuontimaksuja
  • sähköautojen vuotuinen vero on vain 390 NOK eli n.50€

Suomessa ei suosita kannustimia, jotka voisivat olla ristiriidassa joukkoliikenteen kehittämisen ja sen kilpailukyvyn kanssa. (Lähde: LVM, Sähköautojen tulevaisuus Suomessa selvitys, 2011). Esimerkiksi joukko- liikennekaistojen avaaminen sähköautoille ja pysäköintietuisuuksien tarjoaminen sähköautoille kaupunkikeskustoissa on koettu tähän ryhmään kuuluvaksi kannustimeksi. Yleisökeskusteluissa tällaiset kannustimet omat herättäneet myös pahennusta taksi- ja bussiyrittäjien sekä muiden yksityisten tieliikennekäyttäjien keskuudessa.

 

Autojen perusvero nousee Suomessa 2013 alussa

Suomessa sähköautojen korkea hankintahinta nostaa kokonaiskustannuksia. Sähköautoja koskevat samat tyyppihyväksynnän törmäysturvallisuusvaatimukset kuin muita autoja. Lisäksi sähköautoille on jo alettu tehdä Euro NCAP -törmäystestejä. Käytön ja latauksen sähköturvallisuus on varmistettu auton ja akuston rakenteellisilla ratkaisuilla ja latausjärjestelmän yli- ja vikavirtasuojauksilla. Sähköauton energiakustannukset ovat pienemmät kuin polttomoottoriautolla, mutta suurempi hankintahinta on toistaiseksi pitänyt kokonaiskustannukset suurempina. Autonvalmistajat myöntävät akuille 5-8 vuoden takuita. Litiumioni-akustojen materiaalit ovat kierrätettäviä, ja raaka-aineita niiden tuotantoon on hyvin saatavilla. Akkusähköautojen rakenne on yksinkertaisempi kuin polttomoottoriautolla, mikä alentaa huoltokustannuksia. Koska sähköautotekniikka on uutta, jää nähtäväksi miten sähköautojen jälleenmyyntiarvot kehittyvät.

Suomessa verotus suosii yhä enemmän autoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienet, eli myös sähköautoja. Niistä maksetaan alin mahdollinen autovero (5 %), ajoneuvoveron perusvero ja käyttövoimavero. Vuoden 2013 alusta Suomessa voimaan tuleva perusveron nousu koskee kaikkia perusveron alaisia autoja. Jos autolla ei ole ajoneuvoliikennerekisterissä auton valmistajan ilmoittamaa CO2-päästötietoa, vero perustuu auton kokonaismassaan. Mikäli ajoneuvon ainoa käyttövoima on sähkö, määräytyy perusvero päästötiedon 0 g/km mukaan. Henkilöautojen käyttövoimaverot eriytyvät tarkemmin käyttövoiman mukaan.

Käyttövoimaverotasot henkilöautoilla ovat 1.1.2013 alkaen:

Käyttövoima       Snt/pv/100 kg

Diesel                    5,5

Sähkö                    1,5

Sähkö ja

moottoribensiini      0,5

Sähkö ja dieselöljy   4,9

Metaanipolttoaine    3,1

Muutoksen myötä myös kaasukäyttöiset pakettiautot tulevat käyttövoimaveron piiriin (0,9 snt/pv/100 kg). (Lähde: www.trafi.fi)

Esimerkiksi 35 000 € maksavan sähköauton hinnasta, tänään autoveroa on vain 1 750 €, kun samanhintaisella polttomoottoriautolla autoveron osuus on 7 665 € (oletus: CO2-päästö 140 g/km). Vuoden 2013 alussa käyttövoimavero laskee merkittävästi ja on jatkossa 1,5 snt/pvä/100 kg (dieselautolla 5,5 snt/pvä/100 kg). Muutoksen jälkeen pienehköstä sähköautosta maksetaan käyttövoimaveroa noin 80 € vuodessa. Ajoneuvoveron perusvero on sähköautoilla vuoden 2012 loppuun saakka 19,35 € vuodessa ja 1.1.2013 lukien 43,07 € vuodessa (määräytyy 0 g/km hiilidioksidipäästön mukaan), kun se tavallisella uudella henkilöautolla (CO2-päästö 140 g/km) on 122,64 €. (Lähde, www.motiva.fi)

 

Transnova projektin kuluttajapalvelut sähköauton käyttäjille

Vuonna 2009 Norjan hallitus käynnisti Transnova-projektin (www.transnova.no) tukemaan sähkö-, vety- ja biopolttoaineautojen demonstraatioita ja näihin liittyviä infrastruktuurihankkeita. Vuonna 2009 Transnovan rahoitus oli 50 miljoonaa NOK eli noin 6,5 miljoonaa €. Nämä rahat korvamerkittiin sähköautojen latauspisteisiin, ja tuloksena oli noin 1600 vuonna 2010 käyttöön otettua latauspistettä (n. 4000 €/piste). Vuoden 2010 myöntö oli 52 miljoonaa NOK, ja vuonna 2011 summa noussee 72 miljoonaan NOK:iin. Sähköautojen tutkimusta rahoitetaan RENERGI-ohjelmasta. Vuonna 2010 rahoitus sähköautoihin, vetyyn ja biopolttoaineisiin liittyviin hankkeisiin oli 58 miljoona NOK. Vuonna 2009 Norjan ja Ruotsin hallitukset muodostivat yhteisen työryhmän suunnittelemaan sähköautojen latausinfrastruktuuria. Ajatuksena on kehittää sellainen sähköautojen latausinfrastruktuuri, joka mahdollistaa ajon sähköautolla maasta toiseen. Latauspalveluiden yhteyteen on olemassa monia käyttäjäpalveluita niin latauspaikkojen hakuun kuin myös latauksen maksamiseenkin. (Lähde: LVM, Sähköautojen tulevaisuus Suomessa selvitys, 2011)

 

Norjassa sähköauto on kallis, mutta sitä on halpa käyttää.

Nissan Leaf täyssähköauto maksaa Norjassa 263900 NOK eli 37 600 €. Suomessa Nissan Leaf maksaa varusteista riippuen noin 41 000€. Sähköauton akkujen lataaminen kotona maksaa Norjassa vain pari euroa. Latausta tarvitaan kuitenkin noin 150 kilometrin välein, ja pakkasilla vielä useammin. Norjassa on päätetty rakentaa koko maan kattava pikalatauspaikkojen verkosto, joka mahdollistaisi ”tankkaamisen” noin 20 minuutissa. Tavallisesti kotilataukseen tarvittaisiin 7–8 tuntia. Mökkiviikonloppu voikin lähitulevaisuudessa olla norjalaisille vain muutaman kilowatin päässä. Tänään julkisia latausasemia Norjassa on yli 3300 kpl, joista osassa voi ladata sähköautoja ilmaiseksi.

Suomen ensimmäinen valtaväylän varrella oleva sähköautojen pikalatausasema vihittiin 26.9.2012 käyttöön Espoon Nihtisillan ABC-asemalla. Kyseessä on yhteishanke, jossa ovat mukana Fortum, Nissan, ABC-ketju ja sen asemista vastaavat alueosuuskaupat – Nihtisillan osalta HOK-Elanto, joka Fortumin tavoin on mukana Sähköinen liikenne – hankkeessa. Nyt avattu latausasema on ensimmäinen 20 latausasemasta, jotka tullaan avaamaan Suomen pääteiden varsille vuoden 2013 loppuun mennessä. On arvioitu, että Suomessa nopeasta latauspalvelusta maksu tulisi olemaan n. 8-10€, jossa ROI, O&M, eV services (call center) on 50–70 % maksusta. (Lähde: EVE vuosiseminaari 6.11.2012)

 

Yhteenveto

Voidaan sanoa, että sähköajoneuvojen rakennetut palvelut, kattava latausverkosto, sähköautoilijoille suunnatut kannustimet sekä myös vihreät kuluttaja-asenteet selittävät suurelta osin Norjan menestymisen sähköautoilun parissa.

 

Ajankohtaista